Viimeisellä luennolla käsiteltiin mediakasvatusta, medialukutaitoa, lasta median käyttäjänä sekä median uhkia ja mahdollisuuksia. Mielestäni on kummallista, että vaikka jopa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa mainitaan informaatioteknologia sovellutusalueineen, esiopetussuunnitelman perusteissa mediakasvatusta ei mainita ollenkaan. Kyllähän esikoululaiset ovat nykyään hyvin kiinnostuneita medioista, etenkin tietokoneesta ja netistä!

Luennolla esiteltiin mediakasvatuksen kolme lähtökohtaa: mediavälineet, -tiedot ja -taidot. Mediavälineisiin liittyen luennoitsija esitti mielenkiintoisen pulman pohdittavaksi: "Onko pääsy Internetiin ihmisoikeus?" Äkkiseltään sanoisin, että eiköhän tuo ole vähän liioittelua, mutta tarkemmin ajateltuani idea Internetiin pääsystä ihmisoikeutena ei tunnukaan enää täysin järjettömältä. Jos nyky-yhteiskunta edellyttää, että yhä suurempi osa erilaisista toiminnoista ja palveluista tapahtuu sähköisesti, pitäisi kaikilla kansalaisilla olla tasavertainen mahdollisuus käyttää nettiä. Täten pääsy Internetiin voisi muotoutua kansalaisoikeudeksi, jos ei nyt ihan ihmisoikeudeksi. Mielestäni on epäoikeudenmukaista ja kohtuutonta, että joku mummo köpöttelee johonkin laitokseen/toimistoon saadakseen palvelua/antaakseen palautetta/jättääkseen aloitteen, ja sitten hänet käännytetään takaisin kehottaen täyttämään jokin sähköinen lomake!

Mediatietoihin liitettiin ajatus mediasta neljäntenä valtionmahtina, joka käyttäisi niin päätös-, toimeenpano- kuin tuomiovaltaakin. Tämä ajatus ei kyllä täysin auennut minulle... Luennolla sanottiin mediataitojen olevan 2010-luvun kansalaistaitoja. Tästä asiasta olen samaa mieltä; nyky-yhteiskunnassa kun ei medioilta ja niiden käyttämiseltä juuri voi välttyä.

Median käyttö asettaa haasteita ja edellyttää kriittistä medialukutaitoa. Kaikilla ei edelleenkään ole mahdollisuutta päästä verkkoon. Mediassa julkaistun tiedon alkuperää ja totuudellisuutta voi olla hankala päätellä. Tekijänoikeuteen liittyy monia ratkaisemattomia ongelmia. Kaiken tämän lisäksi sosiaalisessa mediassa esiintyy kiusaamista ja henkistä väkivaltaa. Onneksi perusopetukseen kuuluu mediakasvatusta! Median uhkia pohtiessa on kuitenkin pidettävä mielessä myös sen tarjoamat mahdollisuudet. Ja vaikka on tärkeää tuntea medioihin liittyvät riskit, kauhukuvia maalatessa olisi pysyteltävä kohtuudessa ja käytettävä tervettä järkeä.